Opettajaopinnoissa mulla on nyt opetusharjoittelu käynnissä. Joskus kaikki menee hyvin ja opettaminen sujuu loistokkaasti. Joskus tuntuu, että olen valinnut väärän alan ja kaikki menee pieleen. Onneksi tuollaiset tunteet ovat vain hetkellisiä ja ne kai kuuluvat "opettajaksi kasvamiseen". Täytyisi kuitenkin muistaa antaa armoa itselleen. Jos olen tänään opettanut ensimmäistä kertaa elämässäni lapsille uintia sekä magnetismia kauhealla kiireellä paikasta toiseen siirtyen ja yrittänyt tehdä tunneista mahdollisimman toiminnallisia erilaisilla kokeilla, täytyy olla tyytyväinen siihen, että päivä saatiin onnistuneesti loppuun.
Tyytyväinen itseen... Välillä tuntuu, että itseen voi olla tyytyväinen vain, kun kaikki on onnistunut täydellisesti. On uskomatonta, miten korkeat tavoitteet omalle toiminnalleen voi asettaa. Miksi sitä täytyy aina löytää jotain, josta soimata itseään.
Oikeasti tämän piti olla positiivinen teksti. Tänään kaikesta epäonnistumisen kokemuksista huolimatta, huomasin onnistumisen kumpuavan siitä, että kerta toisensa jälkeen epäonnistuttuaan vetää itsensä pintaan ja yrittää uudelleen. Ehkä asiaa lieventää myös mielessä oleva Vuokatin lomamatka. Huomenna olisi tarkoitus lähteä kohti Katinkultaa. Ohjelmassa on ainakin herkuttelua, hiihtoa, laskettelua, ulkoilua ja lenkkeilyä. Tarkoituksena olisi myös katsastaa Katinkullan kuntosali. Mä olen niin hurahtanut salikäynteihin ja bodypumppiin, että en malta olla niistä erossa lomallakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti