Jälleen kerran matkustettiin viikonlopuksi pohjanmaalle,
kotipaikkakunnalle. Nykyään tuntuu siltä, että oma koti on Tampereella ja
toinen koti täällä Pohjanmaalla. Koskaan en kuitenkaan ajattele, että äidin ja
isän luo tulisi vieraaksi. Se on kai yhdenlainen aikuistumisen merkki, kun
alkaa tuntua, että koti on jossain muuallakin kuin lapsuuden kodissa.
Tänään lähdettiin äidin kanssa shoppailemaan. Kukaan ei
varmasti nauti meidän seurasta, kun ollaan ostoksilla. Meillä molemmilla on
aika kiivas luonne, eikä asiaa auta se, että mun äidin kanssa ostoksiin yhdessä
kaupassa voi mennä vaikka tunti tai kaksi ja että niitä kauppoja on useampi.
Ite oon enemmänkin sellainen nopea ostostelija. Toisaalta, jos päättämättömyys
vaivaa, saatan kuluttaa paljonkin aikaa.
No… muutama pieni riita tuli nytkin ja pariin otteeseen
vaihdettiin kuskia, kun parkkiin ajaminen tuntui äidin mielestä vaikealta.
Jokaisella kerralla, niin nytkin, päätetään, että seuraavalla kerralla en lähde
mukaan. Jotenkin ne kinat ja lupaukset kuitenkin unohdetaan myöhemmin.Kaikenlaista ihanaa tuli ostettua mm. Askon alennuksista. Kerrankin jotain kivaa halvalla! Niistä lisää myöhemmin!
Illalla sitten ulkoiltiin kosteassa säässä Lennin kanssa. Kurapuku on tällä säällä ehdoton! Hurtan punainen puku on meillä kovassa käytössä. Olen tykännyt siitä kovasti. Se suojaa hyvin ja on muotoilultaan sopiva. Lisäksi se on ollut kestävä ja helppo puhdistaa. Ainoa puvun miinus on tarrakiinnitys lahkeissa ja hinta. Välillä tuntuu, että tarra ei tartu kunnolla ja lahkeet valuvat liian alas. Hinta tuntui ostaessa suurelta, en muista tarkalleen, mutta jotain 50-60 euron väliltä. Tällaisessa haluan kuitenkin panostaa laatuun.





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti